1

 1. Luku

Olipa kerran ihana tyttö nimeltä Julia ja häntä rakastettiin valtavan paljon. Julia asui kerrostalossa Kulosaarella yhdessä Aino-siskon, Olivia-äidin ja Joni-isän kanssa ja koti oli Julian mielestä kaikkein paras paikka maailmassa. Siellä oli turvallista ja mukavaa ja kaikki rakkaimmat ihmiset.

Mutta eräänä päivänä Julia pääsi seikkailemaan! Se oli niin huikean hieno seikkailu, että se täytyy kirjoittaa tähän muistiin. Näin kaikki alkoi. 

Oli rauhallinen ilta joulukuussa. Jouluvalot ja koristeet tekivät kodista ihan satumaisen kauniin, kaikkialla kimmelsi ja säihkyi. Myös Julian pehmoiset kaverit Miia ja Milosa kimalsivat jouluvalojen loisteessa. Julia silitti vasemmalla kädellään Miian vaaleanpunaista turkkia ja oikealla kädellään Milosan liilaa turkkia. Milosalla oli pehmoinen valkea masu. Miialla oli sateenkaarenvärinen sarvi ja sateenkaarenväriset korvat ja sateenkaarenväriset jalkapohjat. 

Mutta sitten tapahtui jotain hyvin merkillistä! Miian ja Milosan turkeista alkoi kohota paljon pieniä säihkyviä tähtiä! Onpa kaunista, ajatteli Julia. Sitten tähdet alkoivat kiertää heidän ympärillään, ensin hitaasti ja sitten yhä nopeammin ja nopeammin. Mutta yhtäkkiä tähdet lakkasivat kieppumasta ja katosivat hitaasti, noin vain haihtuivat ilmaan. 

Mutta onpa kummallista! Julia ei ollutkaan enää omassa kodissaan, vaan ihanassa satumaassa! 

Millainen satumaa se oli? Siitä kuulet lisää huomenna.