Joulukalenteri

15. Luku Viime kerralla Julia, Miia, Milosa ja Ruusu saapuivat suuren ja hienon lumilinnan pihaan, mutta jotta oven saisi auki, täytyy vastata oikein tällaiseen kysymykseen: "Mikä kukka on kaunis, piikikäs, tuoksuu hyvältä ja lensit sillä juuri tänne?" Julian kasvot kirkastuvat hymyyn ja hän hihkaisee: "Ruusu!" Suuren oven hienot koristekiemurat alkavat hohtaa hopeisina ja hitaasti, hitaasti ovi aukeaa. Sisällä linnassa on ihmeen kaunista: katto on korkealla ja päivänvaloa tulvii sisään jäisistä ikkunoista joissa näkyy kuurankukkia. Keskellä huonetta on upea jääveistos joka esittää siivekästä tyttöä ja se kimaltelee ihanasti.      Huoneen toisella puolella on toinen ovi, joka on kaiverrettu jäästä. Siinäkään ei ole minkäänlaista kahvaa, mutta siinä on hopeisella loistavat sanat: "Rakkain Julia, vastaa kysymykseen oikein niin ovi aukeaa: Mikä on eläin jolla on neljä kaviota, kaksi siipeä ja yksi sarvi?"

14. Luku Viime kerralla Julia, Miia, Milosa ja Ruusu innostuivat ajamaan vuoristoradalla ja nyt he makaavat maassa ihan vain siitä ilosta että maa ei liiku mihinkään.  Mutta kaikki eivät arvosta maan hievahtamattomuutta yhtä paljon: Ruusu pompahtaa pystyyn ensimmäisenä, koska se on vasta parin tunnin ikäinen ja haluaa nähdä maailmasta kaiken nyt heti! Malttamattomasti maassa ylös alas pomppiva patja pitää oikeastaan melko kovaa ääntä. Sellaista suhisevaa.  Siispä myös muut nousevat jaloilleen, venyttelevät hiukan ja kääntävät katseensa siihen suuntaan missä lumilinna oli näkynyt. Lumilinna on melko kaukana, mutta varmasti matka taittuisi hetkessä, koska hehän pystyvät lentämään!   Milosa ojentaa jälleen etutassujaan, joten Julia kaappaa sen syliinsä. Sitten Julia hihkaisee: "No niin, eiköhän lähdetä!" Ja niin nousevat ilmaan siivekäs ihmistyttö, siivekäs yksisarvinen sekä siivetön patja. Ja niin alkaa matka.  He lentävät yli helisevän kristallimetsän ja peilikir...

13. Luku Viime kerralla Julia kävi maailmanpyörässä Miian, Milosan ja Ruusun kanssa ja näki kaukana lumilinnan!  Onkohan se tosiaan lumikuningattaren linna? Sinnehän voisi mukavasti tehdä retken, nyt kun oli lentävä patjakin!  Mutta ensin vuoristorataan! Sinne he ovat nyt kaikki matkalla. Julia hyppelee hilpeästi ja siipien ansiosta kulku on hyvin kepeää, boing, boing, boing. Milosa ratsastaa Miian selässä ja Ruusu tekee taas sekopäisiä syöksähdyksiään, koska miksipä ei. Toivottavasti se ei kuitenkaan tee tuota enää sitten kun he muut matkustavat sen selässä!  Vuoristorata näyttää hurjan suurelta, varsinkin tästä ihan vierestä katsottuna. Julia katsoo ylhäällä kulkevaa rataa ja yhtäkkiä häntä alkaa vähän jännittää. Uskaltaako sinne oikeasti mennä? Entä jos sittenkin vain kävelisi pois ja tekisi jotain muuta? Mutta Miia on jo hypähtänyt vuoristoradan vaunuun etummaiselle penkille ja Ruusu hänen taakseen. Milosakin on kipittänyt viimeiselle penkille ja ojentaa nyt tassujaan...

12. Luku Viime kerralla lentävä patjamme Ruusu näki ensimmäistä kertaa ulkomaailman ja huvipuiston ja voi kun hän olikin onnellinen!  Nyt Ruusu nyökkäilee innokkaasti maailmanpyörää kohti, että sinne hän tahtoisi ensimmäiseksi.  Julia nostaa peukkunsa pystyyn. "Okei, mene sinä sinne! Minä menen vuoristorataan." Sitten Julia kääntyy mennäkseen Milosa sylissään, mutta pysähtyy sitten. Hän katsoo Ruusua, joka leijuu hitaasti ja alakuloisen näköisenä maailmanpyörää kohti. Miiakin katsoo Ruusun perään epävarman näköisenä.  Julia hymyilee ja pyrähtää Ruusun rinnalle, pukkaa sitä leikkisästi kylkeen. "Mennään yhdessä!" Ruusu näyttää heti piristyvän ja pian he kaikki kolme lentävät kilpaa maailmanpyörän luo. Ruusu voittaa ja tekee heti monta ilovolttia.  Sitten he kaikki tietysti ahtautuvat samaan maailmanpyörän vaunuun: Julia istuutuu penkille Milosa sylissään, Miia asettelee myös itsensä kömpelösti penkille istumaan siipineen kaikkineen ja Ruusu rojahtaa jalkatilaan heidä...

11. Luku Viime kerralla Julia sai kuulla tärkeän tiedon: hänen taikasauvansa toteuttaisi 3 uutta toivetta kunhan on ensin latautunut! "Kiitos paljon taikasauvasta Anella, se on ihan mahtava", sanoo Julia naiselle. "Eipä kestä, Julia", hymyilee Anella. "Nyt te varmaan tahdotte jo jatkaa seuraavaan paikkaan, mutta ehkä vielä tapaamme! Kaikkea hyvää teille! Täällä on ovi ulos." Anella avaa oven ja sieltä tulvii auringonvaloa ja hilpeää musiikkia ja raikasta ilmaa. "Kiitos paljon Anella, hyvää jatkoa sinulle!" hihkaisee Julia ja juoksee ulos Miia, Milosa ja patja kannoillaan. Patja pysähtyy ulkona kuin seinään. Sehän ei ole koskaan nähnyt mitään muuta kuin Anellan taikasauvaston ja sitäkin vain muutaman hassun minuutin. Julia huomaa patjan hämmennyksen ja taputtaa sitä rohkaisevasti.  "Lennetäänkö vähän katsomaan että millainen paikka tämä on?" Patja nyökkää ja niin Julia, patja ja Miia kohoavat ilmaan - mutta sitten Julia muistaa Milosan! ...

10. Luku Viime kerralla Julia toivoi lentävän patjan, joten nyt sellainen leijuu Anellan taikasauvastossa eli huoneessa joka on täynnä taikasauvoja. Mutta mikä on tämän hilpeän patjan nimi? Sellaisen kysymyksen Julia patjalta viimeksi kysyi ja nyt odotamme vastausta.  Mutta mitään ei kuulu. Ehkä patja ei ole vielä ehtinyt miettiä sellaisia asioita. Ehkä se ei osaa puhua. Millaisen nimen sinä antaisit tälle lystikkäälle lentävälle patjalle?  Julia taputtaa patjaa ja sanoo: "Älä murehdi, sinulle keksitään kyllä nimi sitten myöhemmin." Patja nyökkää tyytyväisenä, tai tyytyväiseltä se ainakin näyttää. Kukapa lentävistä patjoista niin varmasti tietäisi.  Julia katsoo taikasauvaansa, mutta nyt se on lakannut kiiltämästä! Julia kääntyy Anellaan päin ja kysyy: "Eikö tämä taikasauva toimi enää koskaan?" Anella hymyilee. "Kyllä se toimii, mutta sen täytyy ensin latautua. Sitten kun se alkaa jälleen kiiltää sinä voit taas toivoa toiset kolme toivetta, joten pidä sitä silm...